Viljat ovat näytelleet tärkeää roolia ihmiskunnan kehityksessä, mutta huolimatta viljojen merkittävästä roolista, tai ehkä juuri sen takia, meidän tulee tehdä tänä päivänä muutoksia ruokavalioomme sekä ympäristö- että terveyssyistä. Me tarvitsemme enemmän lajikevalikoimaa syömiemme viljojen ja maissin lisäksi. Meidän tulee myös viljellä viljojamme ilman, että köyhdytämme maaperää ja käyttää enemmän lajikkeita, jotka ovat ravintorikkaita ihmisille. Tässä joitain lajikkeita, joilla tulisi olla tärkeämpi rooli sekä ravintoloissa että kotikeittiöissä.
Kvinoa – yhä useampien herkku
Botaanisesti kvinoa ei ole vehnä, vaan pinaatin, punajuuren ja lehtimangoldin sukulainen. Kvinoa on sitkeä kasvi, joka kestää pakkasta, kuivuutta ja myrskyjä tarviten samalla lannoitetta. Kaikkein tavanomaisimmat lajikkeet, joita kasvatetaan ja viedään toisiin maihin, ovat valkoisia, punaisia ja mustia. Koostumus vaihtelee lajikkeittain, mutta maku ja käyttötarkoitukset pysyvät enimmäkseen samoina. Kvinoaa on usein kuvailtu täydelliseksi proteiiniksi, koska se sisältää kaikki yhdeksän tärkeää aminohappoa. Se on gluteenitonta ja sisältää hämmästyttävän tasapainon proteiinien, rasvan, mineraalien ja vitamiinien välillä.
Kamut-vehnä
Kamut-vehnä, joka toiselta nimeltään on khorasonvehnä, tunnetaan sen kyvystä selviytyä eri ilmastoissa ilman keinotekoisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Tämän muinaisen vehnän meripihkan väriset siemenet ovat kaksi kertaa suuremmat kuin tavallisen vehnän. Kun siemenet keitetään, ne saavat täyteläisen, kermaisen ja pähkinäisen maun ja sopivat erinomaisesti pataruokiin, keittoihin ja salaatteihin. Kamut-vehnä sisältää paljon kuituja ja se on hyvä mineraalien, magnesiumin, seleenin ja antioksidanttien lähde.
Speltti
Speltti on muinainen vehnän muoto, joka on tattarin ja pukinvehnän hybridi. Sillä on paksu kuori, mikä auttaa spelttiä luontaisesti suojautumaan taudeilta ja torjunta-aineilta sekä saa sen kasvamaan hyvin ilman lannoitteita.
Verrattuna muihin samantyyppisiin viljoihin, speltti sisältää enemmän kuitua, mutta siinä on myös korkeammat pitoisuudet mineraaleja, kuten magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Speltti on usein yksi farron raaka-aineista, joka on sekoitus erilaisia vehnälajikkeita. Ei ole väliä, keitätkö speltit kokonaisina tai ryyneinä, sillä spelttien annetaan kiehua, kunnes ne ovat pehmeitä. Rikas ja pähkinäinen maku tekee speltistä hyvän vaihtoehdon riisille, erityisesti kermaiseen risottoon.
Tattari
Pähkinäisen maun omaava tattari on yksi terveellisimmistä ja monipuolisimmista viljoista, joita on saatavilla. Tattari voidaan korjata nopeasti, koska sen kypsymisaika on vain kahdeksasta kahteentoista viikkoa, ja se kasvaa hyvin sekä happopitoisissa että ravinneköyhissä maaperissä. Myös ilmastoa ajatellen tattari on erinomainen valinta, koska sitä voidaan käyttää ”suojaviljana”, joka pitää rikkaruohot loitolla ja vähentää maaperän eroosiota, kun pellot ovat lepotilassa niiden viljelykierrossa. Tattari ei viittaa vehnään sen englanninkielisestä nimestä ”Buckwheat” huolimatta, ja se on myös gluteenitonta. Sen korkea proteiinipitoisuus tekee siitä hyvän jauhon korvikkeen tavalliselle pastalle tai leivälle, ja se on myös hyvä vaihtoehto riisille.
Lähde: Future 50 Foods -raportti
