Pian koittaa sesonki monille kirkkaanvihreille ja lehtivihreän täyttämille kevätkasveille metsässä, luonnossa ja puistoissa. Tässä on muutamia kasveja, joita kannattaa etsiä ainakin kokkimme Fredrik Juhlinin mukaan.
Villimpi tilaus!
Etkö ehdi tai pääse käymään metsässä? On ihan yhtä hyväksyttävää myös ostaa tarvitsemasi luonnon raaka-aineet. Keskustele tavarantoimittajasi kanssa!
Oletko aivan varma?
Muistathan, että luonnossa on paljon toisiaan hämäävästi muistuttavia hyötykasveja. Tutustu siis kasveihin ennen kuin poimit niitä, huomioi säännöt alueella, jolla olet ja ole aina varovainen sen suhteen, mitä ja miten poimit. Poimi myös kohtuudella.
Puuttuuko jokin alla mainituista kasveista kasvikunnastasi? Teksti on kirjoitettu pohjautuen kokkimme Fredrik Juhlinin makumieltymyksiin ja hän on kotoisin Ruotsista. Siksi teksti on myös kirjoitettu ruotsalaisten näkökulmasta. Säännöt Pohjoismaissa vaihtelevat riippuen siitä, missä asut – ota siis selvää, miten niitä sovelletaan omalla seudullasi.
Käenkaali eli ketunleipä
Kauniin apilamaisen ulkonäkönsä ja happaman makunsa ansiosta käenkaali eli ketunleipä on ihastuttava koriste ja maun antaja salaatteihin, kastikkeisiin ja jälkiruokiin. Käenkaalin happamuus tulee kuitenkin oksaalihaposta, joka on myrkyllistä, joten käytäthän tätä ihanuutta kohtuudella ja jätä tarjoamatta henkilölle, jolla on munuaisvaivoja.
Käenkaali lyhyesti
- Menestyy lehtomaisilla ja varjoisilla metsäalueilla
- • Kukkii huhtikuussa ja on poimittavissa aina lokakuuhun saakka.
- • Kasvattaa kolme sydämenmuotoista ja apilamaista lehteä ja valkoisen kukan.
Huom! Älä sekoita käenkaalin kukkia myrkyllisen valkovuokon kanssa. Käenkaalin kukassa on vaaleanpunaiset suomut ja valkoiset terälehdet.
Karhunlaukka
”Se, joka pitää valkosipulista, pitää myös karhunlaukasta” ei ole niinkään sanonta, vaan enemminkin väite. Karhunlaukka on joka tapauksessa valkosipulintuoksuinen ja -makuinen herkku. Käytä lehtiä samalla tavalla kuin käytät valkosipulia, mutta ethän lämmitä niitä liikaa. Älä myöskään unohda, että voit kuivata kehyslehdet ja käyttää niitä mausteena. Voit myös poimia nuput (ennen kukintaa) ja siemenkodat (kukinnan jälkeen) ja käyttää ne vaikkapa herkulliseen karhunlaukkakaprikseen.
Olethan tarkkana, ettet vahingossa sekoita karhunlaukkaa myrkylliseen ja huumaavan tuoksuvaan kieloon, kun poimit karhunlaukkoja.
Karhunlaukka lyhyesti
- Viihtyy rehevissä lehdoissa kosteahkossa ja kalkkipitoisessa maassa
- Voidaan poimia huhtikuun ja heinäkuun välillä
- Rauhoitettu laji kasvualueillaan
Huom! Karhunlaukalla on suuret kolmionmuotoiset lehdet ja valkoinen tähdenmuotoinen kukka ja sen voi sekoittaa myrkylliseen kieloon. Haista lehtiä – jos niissä on selkeä valkosipulin tuoksu, edessäsi on karhunlaukka.
”Ole tarkkana, ettet vahingossa sekoita karhunlaukkaamyrkylliseen ja huumaavan tuoksuvaan kieloon, kun poimit karhunlaukkoja. Jos haistat valkosipulin tuoksun pienintä lehteä myöden, olet oikean kasvin kohdalla.”
Nokkonen
Nokkonen – tämä kaikkien tuntema tulinen kaveri – tuskin tarvitsee enempiä esittelyitä. Voit poimia niitä maaliskuusta kesäkauden loppuun saakka ja käyttää niin klassisiin keittoihin, jälkiruokiin, leipiin, kakkuihin kuin smoothieihinkin. Nokkosia voidaan syödä raakana sekä esikypsennettynä ja ne sopivat myös kuivaamiseen ja pakastamiseen, joten kerääthän niitä kunnolla, kun ryhdyt poimimaan.
Nokkonen lyhyesti
- Ei ole erityisen kranttu, mutta viihtyy parhaiten typpipitoisessa rehevässä maaperässä ja löytyy usein rakennusten lähettyviltä.
- Sekoitetaan usein samankaltaisiin valko- ja punapeippiin ja rautanokkoseen.
Litulaukka
Etkö pääse metsään ja luontoon? Tällöin litulaukka voi sopia sinulle hyvin, sillä se menestyy jopa paremmin lähellä kaupunkia kuin syvällä metsän siimeksessä. Litulaukka on miellyttävän makuinen ja sillä voi korvata tavalliset sipulit ja valkosipulit. Voit myös käyttää sen varren ja juuret, mutta älä poimi liikaa – litulaukka pitäisi mielellään syödä tuoreena ja sen maku häviää kuivatessa ja kypsennettäessä, tosin sitä voi myös pakastaa.
Litulaukka lyhyesti
- Viihtyy parhaiten puutarhoissa, tienvarsilla ja pensaikoissa ja kasvaa pääasiassa Ahvenanmaalla, Suomen eteläosissa, Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä lähes kaikkialla Tanskassa. Ei ole kuitenkaan kovin yleinen Norjassa.
- Poimitaan huhtikuusta heinäkuuhun
- Litulaukan tunnistaa sydämenmuotoisista lehdistä, joissa on hammastettu reuna sekä valkosipulin tuoksu ja maku.
Kuusenkerkkä
Pikkelöi, mehusta, tee siirappia, pestoa, öljyjä, jäätelöä tai laita salaattiin… Kuusenkerkät ovat yhtä kauniita kuin hyödyllisiäkin ja maistuvat raikkaan kirpeiltä ja metsäisiltä. Kuusenkerkät tulee poimia varovasti ja muistathan ensin aina kysyä maanomistajalta luvan, ennen kuin keräät näitä pieniä suupaloja, jotka voi nautiksella ja pureskella kokonaisina. Älä kuitenkaan poimi liian montaa samasta puusta ja kerää ne silloin, kun ne ovat vielä puhtaita ja pehmeitä.
Kukoistavat havumetsissä
- Poimi ne kevätkaudella touko- ja kesäkuun välillä
- Saatetaan vahingossa sekoittaa muuntyyppisten kuusien kanssa, mukaan lukien marjakuusen kanssa, joka on myrkyllinen. Jälkimmäisen tunnistaa sen punaisista marjankaltaisista siemenistä.
- Maanomistajan hyväksyntä on aina saatava, kun kuusenkerkkiä kerätään.
Lähteet:
Dagsattplocka.se
Det vilda köket. Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren & Charlotte Gawell.
Vildplockat – Ätliga örter, blad, blommor, bär och svampar från den vilda naturen. Niki Sjölund.
https://svenska.yle.fi/
Wikipedia.org
