Jopa 40 prosentilla työssäkäyvistä suomalaisista ei ole mahdollisuutta rauhalliseen lounasruokailuun, selvisi teettämästämme tuoreesta tutkimuksesta. Lounas joko syödään satunnaisesti, samalla töitä tehden tai ei lainkaan. Tavallisin syy lounaan väliin jättämiselle on ajanpuute.
Unilever Food Solutions sekä Knorr tutkivat syyskuussa täyspäiväisesti tai osa-aikaisesti työssäkäyvien suomalaisten lounasruokailua*. Tutkimustuloksista käy ilmi, että jopa 40 prosentilla vastaajista ei ole säännöllisesti työpäivän aikana lounaalle rauhoitettua hetkeä. Yleisimmät syyt lounaan väliin jättämiselle ovat kiire (31 %), nälän puute (29 %) ja rahan säästäminen (25 %). Vastaavasti 60 prosenttia vastaajista kertoo syövänsä säännöllisen lounaan.
”Suomalaiset arvostavat lounasruokailussaan taloudellisuutta ja helppoutta. Ylivoimaisesti suosituin tapa nauttia lounas onkin työpaikalla itse tai perheenjäsenen valmistaman eväsrasian ääressä. Hyvä ja tasapainoinen lounas koostuu monipuolisista raaka-aineista, kuten erilaisista kasviksista ja vihanneksista”, kertoo Unileverin Culinary Expert Sami Lamminaho.
Kasvislounaan vetovoimana terveellisyys, ei ekologisuus
Suurin osa suomalaisista ei noudata mitään erityisruokavaliota, kuten vegaani-, vegetaristi- tai pescovegetaristi-ruokavaliota. Vaikka kasvisruoka painotteisen ruokavalion osuus on vielä vähemmistössä, enemmistö vastaajista on kiinnostunut lisäämään kasvisruokailua lounaalla (57 %). Suurin syy kasvisruoan lisäämiseen on halu syödä terveellisemmin, mutta vain 11 prosenttia kertoo motivaatiokseen ekologisempien valintojen tekemisen.
”Kasvisten lisääminen jokaisella aterialla on erinomainen asia terveyden kannalta. Kasvipohjaisten raaka-aineiden ympärille on helppoa muodostaa paitsi monipuolisia myös herkullisia ja edullisia reseptejä. Omien ruokailutottumusten ääreen pysähtyminen on loistoteko niin itselle kuin ympäristöllekin”, Lamminaho jatkaa.
Syömme liian yksipuolisesti: yli puolet ihmiskunnan ruokavalion kasvipohjaisista kaloreista saadaan riisistä, maissista ja vehnästä
Vaikka maailmassa on 50 000 syötävää kasvia, 75 prosenttia globaalista ruoantuotannosta tulee 12 kasvista ja viidestä eläimestä, ilmenee Unileverin ja WWF:n yhdessä työstämästä raportista**. Yli puolet ihmiskunnan ruokavalion kasvipohjaisista kaloreista saadaan riisistä, maissista ja vehnästä, vaikka monimuotoisempi syöminen tukisi luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja yksilön hyvinvointia.
”Vuoteen 2050 mennessä maailman väestömäärän ennustetaan nousevan jopa 10 miljoonaan. Tätä ihmismäärää pitäisi ruokkia maapallon rajoittuneilla resursseilla. Jotta tämä onnistuu, meidän pitää pystyä sekä globaalilla että paikallisella tasolla vaikuttamaan nykyiseen ruokajärjestelmään – maanviljelyksestä kulutusvalintoihin ja ruoan valmistukseen. Vaikka tämä on monimutkaista, on jokaisella mahdollisuus vaikuttaa muutokseen. Helppo teko on vähentää lihaa ja lisätä kasvisten määrää”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.
Ruokavalion yksipuolisuus johtaa ruoantuotannossa ja maataloudessa käytettävien kasvien ja eläinten monimuotoisuuden vähentymiseen. Tämä uhkaa ruokajärjestelmän resilienssiä ja rajoittaa tulevaisuudessa syötävän ruoan monipuolisuutta. Nykyinen, muutamasta lajista riippuvainen viljely jättää sadot alttiiksi tuholaisille, kasvitaudeille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
”Olemme tuottaneet yhdessä WWF:n kanssa Future 50 Foods -raportin, jossa listataan 50 vastuullista, ravitsevaa raaka-ainetta, joiden avulla voimme lisätä monipuolisuutta jokaisella aterialla. Toivomme, että ihmiset pysähtyisivät pohtimaan omien ruokailutottumuksiensa vaikutusta omaan ja ympäristön hyvinvointiin. Rauhassa nautittu, ravitseva ja monipuolinen ateria on hyväksi molemmille”, summaa Lamminaho.
*Tutkimus toteutettiin Bilendi Finlandin verkkopaneelissa syyskuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1000 täysi-ikäistä (18-75-vuotiasta) ja työssäkäyvää suomalaista.
